Lomastressiä

Kerrakin Taysissa ollaan nopeita ja pääsin jo käymään nk. Scideissä, eli psykiatrisissa haastatteluissa. Minulta kyseltiin kaikkea persoonallisuuteen ym. liittyvää (kuten kuuletko ääniä joita muut eivät kuule, hih). Parin viikon päästä sitten vielä psykologiset testit, pääsen varmaan tulkitsemaan mustetahroja. Jos sitten vihdoin ja viimein palattaisiin siihen adhd:n tutkimiseen mitä varten sinne menin. Tai sit toteavat mun olevan muuten vain päästäni vialla. Kauheeta muuten jos kävisikin niin. "Joo, sulla on skitsofrenia, suljetulle."

Mutta nyt ei stressata sitä, nyt on nimittäin LOMA! Uskomatonta, olen ollut niin kauan samassa työpaikassa, että mulla on loma. Aika hieno tunne. Tosin hirvee lomastressi kun tuntuu että päivät valuu hukkaan kun ei ole mitään tekemistä. Välillä tuntuu, että ihan sama olisi olla töissä, en mä sielläkään muuta nyt kesän aikana ole tehnyt kun roikkunut netissä ja hoitanut muutaman pakollisen homman silloin tällöin.

Ei mulla ole mikään tarve olla edes mitenkään superaktiivinen, haluan vain tuntea kesän. Haluan käydä rannalla, jätskillä, uittamassa koiria, pelaamassa minigolfia, juoruta terassilla kavereiden kanssa, ottaa aurinkoa ja lukea hömppälehtiä, ratkoa ristikoita sadepäivinä, grillata. Ääh, miksi aika valuu hukkaan? Miksi minä en saa mitään aikaiseksi? Miksi sääkin on niin tappavan tylsä, ettei edes ulkona viitsi olla? Miksi minä teen aina kaikesta näin vaikeaa?