Neuropsykologiset testit

Kävin neuropsykologisissa testeissä. Oletin niiden menneen huonosti ja palautetapaamisessa olin valmistautunut kuulemaan kuinka mulla on vaikeuksia yhdessä jos toisessakin asiassa. Ne testit kun oli oikeasti kamalat ja tuntui, etten selvinnyt niistä tehtävistä yhtään. Totuus kuitenkin oli, että olen keskitasoa, joissain kohti keskitason ylikin jopa. Asiat jotka sieltä nousivat esiin, oli huolimattomuus ja hutilointi, sekä sanallisen muistin kuormittuminen, jolloin asioita menee ohi. Visuaalinen muisti on kuitenkin hyvä. Mitään neuropsykologisia poikkeavuuksia ei ilmennyt.

Ristiriitaisia tunteita herätti nuo tulokset. Ensin olin pettynyt. Eikö mussa olekaan mitään vikaa? Olen siis ihan normaali, keskinkertainen ja minulla ei pitäisi olla mitään ongelmia. Tämä on pahinta mitä voi kuulla sen jälkeen, kun on juuri havahtunut vuotta aikaisemmin tajuamaan, ettei olekaan tyhmä ja laiska, vaan kaikkeen tähän on syy. Olenko siis sittenkin tyhmä ja laiska?

No, psykologin mukaan en. Se sanoi, että tämä testi todistaa nimenomaan sen, että en ole tyhmä, mulla on vaan ongelmia motivaatiossa, mun on vaikea muistaa asioita kuuntelemalla ja lukemalla, ja mä hutiloin. Sanoi myös mun selkeästi alisuoriutuneen peruskoulussa. Mun keskiarvo oli 6,4 ja kysyin paljonko se olisi näiden tulosten perusteella pitänyt olla ja psykologi oli sitä mieltä, että noin 8.

Mutta se kuitenkin painotti sitä, että ei mua välttämättä saa laitettua mihinkään kategoriaan, kun diagnostiset kriteerit on mitä on, sanoi että 20 vuoden päästä voi olla toisenlaiset kriteerit, mutta näillä mennään nyt.

En tiedä olenko tyytyväinen vai masentunut. Riippunee seuraavasta tapaamisesta, jossa kaikki nämä testitulokset ja haastattelut ym. kootaan yhteen ja mietitään diagnoosia. Syyskuuta odotellessa…