Tuntuu, että mokailen ja unohtelen asioita enemmän kuin ennen. En osaa paikallistaa koska tämä on alkanut, joten en tiedä onko lääkkeen vähentämisellä osuutta asiaan.
Unohdan nykyään ihan kaiken, eilenkin unohdin ilmoittaa eräälle henkilölle että tapaaminen peruuntuu, vaikka minua muistutettiin siitä aiemmin, muistin asian kun oli jo myöhäistä, mutta ONNEKSI tämä henkilö ei koskaan ilmestynyt paikalle, no harm done.
Töissä teen jatkuvasti virheitä, enkä yhtään jaksaisi kuunnella sitä marmatusta joka siitä seuraa. Yksikin virhe oli sellainen, jota en ole tämän puolentoista vuoden aikana tehnyt kertaakaan ja nyt olen tehnyt sen parin viikon sisään kahdesti. Ja nämä on ihan sellaisia huolimattomuusvirheitä, ajattelen jotain ihan muuta kuin mitä olen tekemässä. Aivoni alkavat lahota lopullisesti?
Löysin kyllä mahtavan piristyksen masennuksen keskelle. Olin eilen aivan maani myynyt, masensi, itketti ja ahdisti. Jostain tuli mieleeni sitten että olo on kuin kiroilevalla siilillä ja päädyin lukemaan niitä sarjiksia osoitteesta www.kiroilevasiili.fi tarkoituksenani kiroilla yhdessä siilin kanssa. Mutta sainkin parempaa terapiaa, nauroin lopulta aivan kippurassa ja vedet silmissä. Suosittelen siiliterapiaa kaikille.
tiistai 24. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti