perjantai 20. marraskuuta 2009

Tiedostamisia

Eilen istuttiin miehen kanssa autossa ja avasin varovasti keskustelun.

Minä: Mä haluan irtisanoa itseni.
Mies: Mitä?!
Minä: Niin, en halua enää mennä töihin.
Mies: Miksi?
Minä: Kun se ahdistaa ja ihmiset siellä ovat ärsyttäviä.
Mies: Jaahas, nyt se Efexorin vähentäminen siis alkaa näkyä.

Joo, tiedänhän minä sen, että se johtuu tuosta, mutta valitettavasti asian tiedostaminen ei auta. Ennemminkin se taas pahentaa asiaa, koska ahdistaa ja haluan pois, mutten voi tehdä sitä, kun se ei jälleen kerran ole järkevää.
Miksi mä kärvistelen täällä viikosta ja kuukaudesta toiseen, kun ei tämä kuitenkaan miksikään muutu? Välillä on hyviä päiviä, mutta niiden vastapainona tulee aina ne huonot päivät ja mä en vain jaksa enää.

Nyt alkoi sydämentykytyksetkin. Otin hetki sitten E:n, mutta jos se ei auta parin tunnin sisään, niin lopetan tämän typerän vähentämisen ja nostan annoksen takaisin 150mg:n. Masennuksen ja ahdistuksen vielä kestän, mutta en näitä sydänoireita.

"Mä haluun naimisiin
mä haluun koiran ja talon kukkuloilta
niin ja miehen ja sillä ois vaativa työ
ja minulla on aikaa"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti